BTC

Instituutiot näkevät bitcoinin kultana, mutta sijoittavat kuin teknologiaan

Mikko Laine 4 min read
Instituutiot näkevät bitcoinin kultana: bitcoin-kolikko kultaharkkojen vieressä, taustalla teknologiaosakkeiden kurssikäyrä ja sijoittajia neuvottelemassa

Instituutiot näkevät bitcoinin kultana, mutta niiden salkuissa se istuu yllättävän usein teknologiaosakkeiden vieressä. Tähän päätyi kryptovarainhoitaja Bitwise, joka haastatteli keväällä 15 maailman suurimpiin kuuluvaa instituutiota. Yhtiö julkaisi raporttinsa 23. syyskuuta. Ristiriita kertoo paljon siitä, kuinka häilyvä bitcoinin identiteetti yhä on.

Joukossa oli lahjoitusrahastoja, säätiöitä, julkisia eläkerahastoja ja valtioiden sijoitusrahastoja. Lisäksi mukana oli sijoituskonsultteja, pörssiyhtiöitä ja usean perheen varainhoitoyhtiöitä, joiden varat vaihtelivat sadoista miljoonista kymmeniin miljardeihin dollareihin. Asetelma on tuttu, sillä myös eurooppalaiset suurpankit avaavat jo ovia institutionaaliselle bitcoinille.

Miksi instituutiot näkevät bitcoinin kultana

Syy siihen, että instituutiot näkevät bitcoinin kultana, löytyy rahan arvosta. Bitwise teki haastattelut maaliskuun lopun ja huhtikuun välillä, kun bitcoin maksoi noin 75 000 dollaria. Useimmat kryptoa omistavat vastaajat kuvasivat sitä arvon säilyttäjäksi, jolla on epäsymmetrinen nousuvara. Usein ne myös parittivat sen kullan kanssa suojaksi fiat-rahan arvon heikkenemistä vastaan.

Raportin laatijat, sijoitusjohtaja Matt Hougan ja tutkimusjohtaja Ryan Rasmussen, sanovat asian suoraan: useimmille instituutioille bitcoin ja kulta kulkevat nyt yhdessä. Rahan arvosta huolestuneille bitcoin on heidän mukaansa jopa keskeinen osa yhtälöä. Huoli ei ole tuulesta temmattu, koska Yhdysvaltain keskuspankki nosti korkoaan syyskuussa juuri sitkeän inflaation takia.

Yksityiskohdissa raportti jää silti ohueksi. Se ei kerro, kuinka montaa vastaajaa sana useimmat tarkalleen tarkoittaa. Myöskään kullan ja bitcoinin parittamisen yleisyyttä se ei avaa numeroin. Otos on lisäksi pieni, joten tuloksia kannattaa lukea suuntaa antavina.

Salkussa bitcoin istuu teknologian rinnalla

Yksi instituutio kertoi pitävänsä bitcoinia salkkunsa kultalokerossa. Valtaosa kryptosijoituksista päätyy kuitenkin pääomasijoitusten, innovaatioiden ja teknologian lokeroihin. Arjessa tämä näkyy myös hinnoissa, koska kryptomarkkina on seurannut teknologiaosakkeita usein hyvin tiiviisti.

Esimerkkejä riittää. Yksi säätiö, jonka kryptopaino on ajoittain ylittänyt 10 prosenttia, näkee kryptot kasvu- ja murrosvetona. Eräs eläkerahasto puolestaan niputtaa ne samaan innovaatiokoriin tekoälyn, biotieteiden ja avaruusteknologian kanssa.

Valtion sijoitusrahasto taas kuvasi positiotaan monivuotiseksi vedoksi siitä, että ala saavuttaa maailmanlaajuisen hyväksynnän. Toinen säätiö hylkäsi digitaalisen kullan ajatuksen kokonaan ja luokitteli kaikki kryptot mullistavaksi teknologiaksi. Eräs lahjoitusrahasto sen sijaan kutsui bitcoinia samaan aikaan vakiintuvaksi arvon säilyttäjäksi ja pääomasijoitustyyppiseksi vedoksi.

Instituutiot näkevät bitcoinin kultana, mutta pitävät painot pieninä

Tärkein löydös oli silti yksiselitteinen: jokainen kryptoa omistava instituutio omistaa myös bitcoinia. Useimmat pitävät sitä vieläpä erillisenä positiona. Ether ja solana eivät ole toistaiseksi yltäneet samaan asemaan, joten Bitwise kutsuu bitcoinia instituutioiden yhteiseksi vakaumussijoitukseksi.

Allokaatiot jäävät kuitenkin maltillisiksi. Kryptojen osuus sijoitettavista varoista vaihteli 0,5 ja 13 prosentin välillä, mutta useimmilla se asettui yhteen tai kahteen prosenttiin. Päätöksenteko selittää osan erosta, sillä Bitwisen mukaan krypto etenee helposti silloin, kun yksi ihminen päättää. Jos taas komitean täytyy päästä yksimielisyyteen, hanke jää usein jumiin.

Konservatiivisetkin toimijat ovat silti liikkeellä. Esimerkiksi Kazakstanin keskuspankki kertoi maaliskuussa aikovansa käyttää kulta- ja valuuttavarantojaan jopa 350 miljoonan dollarin kryptoaiheiseen salkkuun. Suunta on selvä, vaikka tahti vaihtelee paljon maittain ja toimijoittain.

Hinta ei saa instituutioita myymään

Kryptomarkkinat laskivat noin 50 prosenttia lokakuun 2025 ja huhtikuun 2026 välillä. Yksikään haastatelluista instituutioista ei silti pienentänyt allokaatiotaan, ja osa jopa osti lisää. Kaikki suuret sijoittajat eivät toki toimineet samoin, sillä esimerkiksi Harvardin yliopisto kevensi bitcoin-altistustaan samalla jaksolla.

Kun Bitwise kysyi, mikä saisi ne luopumaan kryptoista, kukaan ei maininnut hintaa. Pelkkää bitcoinia omistavat harkitsisivat asiaa uudelleen vasta, jos ether tai solana alkaisivat kerryttää selvää arvoa. Etheriä ja solanaa omistavat taas myisivät, jos tokenit eivät osoittaisi todellista hyötyä. Valtiolliset sijoittajat puolestaan nimesivät syiksi sääntelyn täyskäännöksen tai koko alaa koskevan luottamuskriisin.

Nyt bitcoin liikkuu yli 80 000 dollarissa eli selvästi kevään tasoa korkeammalla. Samalla öljy ja geopolitiikka ohjaavat markkinaa vahvasti. Bitcoinin ja kullan välinen korrelaatio on myös heilunut tänä vuonna rajusti, joten kultavertaus ei ole markkinalla mikään itsestäänselvyys. Ristiriitainen kuva ei siis ole katoamassa mihinkään.

Suomessa instituutiot näkevät bitcoinin kultana harvemmin

Suomalaiset työeläkeyhtiöt ovat pysyneet selvästi varovaisempina. Niiden täytyy lain mukaan sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti, joten suoria kryptosijoituksia niiden salkuissa ei ole. Esimerkiksi Varma on kertonut, ettei kryptovaluuttoja ole sen salkussa eikä aktiivisessa harkinnassa.

Asenteet muuttuvat silti hitaasti, ja kotimaiset eläkeyhtiöt seuraavat nyt kryptomarkkinoita aiempaa vakavammin. Kun ulkomaiset instituutiot näkevät bitcoinin kultana, suomalaiset näkevät sen yhä lähinnä riskinä. Myös Bitwisen komitealöydös sopii kuvaan, sillä isot eläkeyhtiöt tekevät päätöksensä raskaissa hallintomalleissa.

Kun instituutiot näkevät bitcoinin kultana, mitä se kertoo sijoittajalle

Se, että instituutiot näkevät bitcoinin kultana mutta ostavat sitä teknologiana, ei välttämättä ole heikkous. Kaksijakoinen rooli houkuttelee sekä inflaatiota pelkääviä että kasvua hakevia sijoittajia, mikä laajentaa ostajakuntaa. Toisaalta se tarkoittaa, että kurssi reagoi sekä korkoihin että teknologiasektorin mielialaan. Siksi sama kolikko voi yhtenä viikkona nousta kullan vanavedessä ja toisena laskea tekoälyosakkeiden mukana.

Kannattaa siis miettiä hetki, kumpaan lokeroon oma bitcoinisi oikeastaan kuuluu. Jos se on kultasuoja, painon ei tarvitse olla suuri. Jos se taas on kasvuveto, heilunta kuuluu pakettiin, ja sen kanssa on hyvä olla sinut jo etukäteen.