Digitaalinen euro Suomessa ei ole enää pelkkä Brysselin pöytäpaperi. Suomen Pankki ja OP Pohjola allekirjoittivat heinäkuussa sopimuksen, jolla OP lähtee mukaan Eurojärjestelmän pilottiin, ja testaus alkaa vuoden 2027 jälkimmäisellä puoliskolla. Samaan aikaan EU:n parlamentti ja neuvosto väittelevät yhä siitä, millä ehdoilla koko hanke saa jatkua. Kolmas neuvottelukierros oli ohjelmassa 30.9.2026, ja esityslistalla olivat muun muassa maksut, lakisääteinen maksuväline ja haltijakohtaiset rajat. Kryptoa omistavalle kysymys on ihan käytännöllinen: mihin uusi raha asettuu rinnakkain Bitcoinin ja vakaiden kolikoiden kanssa?
OP ja Suomen Pankki testaavat jo
Suomen Pankin 14.7.2026 julkaisema tiedote kertoo, että OP testaa pilotissa teknisiä ratkaisuja, toimintaprosesseja ja käyttökokemusta yhdessä keskuspankin ja muiden euroalueen toimijoiden kanssa. Tavoite on nähdä, miten digitaalinen euro toimisi erilaisissa maksutilanteissa ja miten se liittyisi nykyisiin maksujärjestelmiin. OP:n osallistuminen vaati useiden kuukausien valmistelun.
Valinnan teki lopulta EKP. Se poimi pilottiin 36 maksupalveluntarjoajaa yli 50 hakijan joukosta. Mukana ovat EKP ja 19 kansallista keskuspankkia, Suomi niiden joukossa. Pilotti kestää 12 kuukautta, ja siinä kokeillaan henkilöiden välisiä maksuja verkossa ja ilman verkkoyhteyttä sekä maksuja myymälöissä ja verkkokaupoissa. Käytössä on beta-versio, joka muistuttaa lakiluonnoksen mukaista digitaalista euroa mutta jolla ei ole lakisääteisen maksuvälineen asemaa.
Testaajiksi on kutsuttu Eurojärjestelmän henkilöstöä sekä verkkokauppoja ja arkisia palveluja tarjoavia kauppiaita, esimerkiksi ruokaloita ja ravintoloita. Tarkoitus on siis katsoa, miten maksu toimii kassalla ja ostoskorissa eikä vain laboratoriossa.
Lainsäädäntö ratkaisee, ei pilotti
Päätös digitaalisen euron liikkeelle laskemisesta voidaan tehdä vasta, kun tarvittava EU-lainsäädäntö on hyväksytty. Parlamentti hyväksyi neuvottelumandaattinsa 9.7.2026 äänin 416 vastaan 169, ja 22 äänestäjää pidättäytyi. Neuvoston kanta valmistui jo joulukuussa 2025.
Erimielisyyksiä riittää. Molemmat osapuolet kannattavat haltijakohtaisia rajoja, mutta ne kiistelevät siitä, kuka rajat päättää. Parlamentti haluaa, että Euroopan komissio asettaa ne EKP:n suosituksen pohjalta, kun taas neuvosto ehdottaa omaa täytäntöönpanopäätöstään. Yritysten ja muiden oikeushenkilöiden osalta parlamentti kieltäisi digitaalisen euron hallussapidon lähes kokonaan, neuvosto jättäisi yksityiskohdat EKP:lle. Myös kauppiaille aiheutuvien maksujen malli ja yksityisyyden yksityiskohdat ovat auki, kuten Freshfieldsin katsaus kokoaa.
Kauppiaille muutos olisi suurin hyväksymisvelvollisuus. Parlamentin linjan mukaan useimpien kauppiaiden pitäisi ottaa digitaalinen euro vastaan, mutta mikro- ja pienyritykset, jotka eivät vastaanota muita sähköisiä maksuja, vapautettaisiin. Taustalla on myös maksusuvereniteetti: EKP:n lukujen mukaan Visa ja Mastercard hoitavat 61 prosenttia euroalueen korttimaksuista.
Tavoitteena on poliittinen sopu ennen vuoden 2026 loppua. Jos aikataulu pitää, EKP voisi olla valmis laskemaan digitaalisen euron liikkeelle aikaisintaan vuonna 2029. Kolmannen kierroksen tulosta ei tätä kirjoitettaessa ollut vahvistettu luotettavista lähteistä, joten sitä ei tässä jutussa arvailla.
Mitä tämä tarkoittaa kryptosijoittajalle
Ensinnäkin: digitaalinen euro ei ole kryptovaluutta. Sen laskisi liikkeelle EKP, ja se jaeltaisiin pankkien ja muiden maksupalveluntarjoajien kautta. Parlamentin linjan mukaan se ei toisi korkoa eikä sen ole tarkoitus olla säästämisen väline, ja perustason palvelujen eli tilin avaamisen, varojen säilyttämisen ja maksuvälineen pitäisi olla kuluttajalle ilmaisia. Jos haluat sijoittaa tai hankkia tuottoa, digitaalinen euro ei sitä tee.
Haltijaraja kertoo paljon hankkeen luonteesta. Europarlamentaarikot haluavat katon, jotta talletukset eivät siirtyisi laajasti pankeista keskuspankin rahaan. Raja pitäisi digitaalisen euron maksuvälineenä, ei talletuksen tai vakaan kolikon kilpailijana.
Siksi vertailukohta on pikemminkin vakaat kolikot ja pankkien maksusovellukset kuin Bitcoin. Euroopan sääntely on jo ohjannut kryptoalaa kohti lupaa ja valvontaa, ja Binancen MiCA-hakemuksen kaatuminen näytti, ettei lupa ole itsestäänselvyys edes suurimmille toimijoille. Laajemman kuvan Suomen säännöistä löydät sääntelyoppaastamme.
Venäjällä keskuspankin digitaalinen raha on mennyt pidemmälle: digitaalinen rupla on jo palkanmaksussa. Euroopassa edetään hitaammin. Parlamentin esittelijä on torjunut väitteet maksujen seurannasta ja vedonnut nollatietotodisteisiin, mutta tietosuojan yksityiskohdista neuvottelijat ovat edelleen eri mieltä.
Mitä seuraavaksi
Seuraavat merkit tulevat kahdesta suunnasta. Neuvottelukierrokset kertovat, millaisiksi haltijarajat ja kauppiasmaksut muotoutuvat. Vuoden 2027 pilotti puolestaan näyttää, kelpaako maksutapa oikeille käyttäjille, ja Suomessa pilotissa on mukana OP.
Kiinnostaako sinua enemmän digitaalisen euron vai vakaiden kolikoiden tulevaisuus? Kerro kommenteissa, niin käsittelemme sen seuraavaksi. Perusteet kryptosta ja sen säännöistä löydät oppimisosiostamme.
