Zcash-verkon perustaja ja StarkWaren toimitusjohtaja Eli Ben-Sasson väitti heinäkuussa 2026, ettei Bitcoinin 21 miljoonan raja ole enää järkevä tapa hallita verkkoa. Hänen mukaansa kadonneet yksityisavaimet syövät verkon todellista tarjontaa jatkuvasti. Siksi kiinteä kolikkomäärä on hänen mielestään huono mittari nykypäivän Bitcoinille. Sen sijaan Ben-Sasson ehdottaa vuotuista inflaatiokattoa, jonka yläraja olisi noin neljä prosenttia vuodessa.
Miksi Bitcoinin 21 miljoonan raja nousi puheenaiheeksi
Bitcoinin 21 miljoonan raja perustuu verkon lähdekoodiin kirjoitettuun sääntöön. Ben-Sassonin mielestä sääntö ei kuitenkaan ota huomioon avainten katoamista. Yksityisavaimet häviävät ajan myötä pysyvästi, kun laitteet rikkoutuvat tai omistajat unohtavat pääsykoodinsa. Niihin sidotut kolikot jäävät toki näkyviin lohkoketjulle, mutta ne poistuvat käytännön kierrosta pysyvästi.
Näin ollen käytössä olevasta tarjonnasta tulee vaikeasti arvioitava suure, joka pienenee koko ajan. Ben-Sassonin ratkaisu olisi korvata kiinteä kattosumma vuotuisella inflaatiokatolla. Neljän prosentin yläraja kuvaisi hänen mukaansa kohtuullista ihmiskunnan väestönkasvun ylärajaa. Ehdotus siirtäisi painopisteen kolikkomäärän tarkkailusta vuotuisen liikkeeseenlaskun seuraamiseen.
Muutos kuulostaa tekniseltä yksityiskohdalta. Se vaikuttaisi silti jokaiseen, joka on hinnoitellut Bitcoin-verkon niukkuuden osaksi omaa sijoituspäätöstään. Tähän mennessä louhittuja kolikoita on noin 19,9 miljoonaa, eli noin 95 prosenttia koko lopullisesta määrästä. Jäljellä olevien uusien kolikoiden louhintaan kuluu silti yli sata vuotta lisää, koska liikkeeseenlasku hidastuu jatkuvasti.
Kadonneet kolikot ja louhijoiden pienenevät palkkiot
Kadonneiden kolikoiden määrää on vaikea arvioida tarkasti. Eri analyysifirmat ovat päätyneet varsin erilaisiin lukuihin viime vuosina. Ledgerin arvion mukaan pysyvästi menetettyjä bitcoineja voi olla jopa neljä miljoonaa kappaletta. Tämä tarkoittaisi, että todellinen käytössä oleva tarjonta olisi lähempänä 18,5 miljoonaa bitcoinia kuin virallista 21 miljoonan kattoa.
Lohkopalkkio on nyt 3,125 bitcoinia huhtikuun 2024 puolituksen jälkeen. Se jatkaa laskuaan aikataulun mukaisesti aina noin vuoteen 2140 saakka. Silloin viimeinenkin kolikko on louhittu, eikä uusia palkkioita enää synny. Kun tukiraha pienenee tasaisesti, louhijat nojaavat vähitellen yhä enemmän siirtomaksuihin pysyäkseen taloudellisesti kannattavina.
Ben-Sasson kuvaili tätä turvallisuusriskiä uhkana, joka häämöttää horisontissa. Toisin kuin väite avainten katoamisesta, huoli louhijoiden kannustimista on saanut vakavaa kannatusta myös protokollatutkijoiden keskuudessa. Kukaan ei vielä tiedä varmasti, riittävätkö tulevat siirtomaksut korvaamaan katoavan lohkopalkkion. Silti riskin tunnustaminen ei automaattisesti tarkoita, että tarjontakattoa pitäisi muuttaa.
Samaan aikaan bitcoinin hinta on pysynyt suhteellisen vakaana väitteen ympärillä käydystä kohusta huolimatta. Sijoittajat eivät toisin sanoen ole toistaiseksi hinnoitelleet minkäänlaista tarjontamuutosta markkinoille. Tämä kertoo osaltaan siitä, että ehdotusta pidetään laajalti enemmän ajatusleikkinä kuin todellisena uhkana Bitcoinin nykyiselle mallille. Silti keskustelu itsessään on herättänyt kiinnostusta myös Bitcoin-verkon ulkopuolella, sillä Ben-Sassonin tausta zero-knowledge-teknologian kehittäjänä antaa puheenvuorolle tavallista enemmän painoarvoa.
Bitcoinin 21 miljoonan raja ja hallinnon matematiikka
Tarjontakaton muuttaminen ei onnistuisi hetkessä. Se vaatisi virallisen kehitysehdotuksen, uuden ohjelmistoversion sekä louhijoiden, solmujen ja käyttäjien laajan hyväksynnän. Käytännössä noin 97 prosenttia Bitcoin-verkon solmuista valvoo tällä hetkellä nykyistä liikkeeseenlaskuaikataulua. Tästä syystä konsensussääntöjen muuttaminen ilman ylivoimaista yksimielisyyttä johtaisi hyvin todennäköisesti ketjun haarautumiseen.
Haarautuminen puolestaan heikentäisi juuri sitä niukkuutta, jota muutoksella yritettäisiin turvata. Tämän vuoksi Bitcoinin 21 miljoonan raja säilyy käytännössä ennallaan, vaikka keskustelu jatkuisikin vilkkaana some-alustoilla. Keskustelu Bitcoinin roolista strategisena varantona tekee kaikesta niukkuuteen liittyvästä joustavuudesta poliittisesti entistä arempaa aihetta.
Bitcoinin historiassa perussääntöjä ei ole koskaan muutettu, vaikka aiheesta on väitelty säännöllisesti verkon alkuvuosista lähtien. Esimerkiksi lohkokoosta käyty kiista 2010-luvulla päätyi lopulta siihen, että alkuperäiset säännöt säilyivät pitkälti ennallaan. Tästä syystä moni pitkäaikainen käyttäjä uskoo, että myös tarjontakatto pysyy koskemattomana vielä pitkään. Toisaalta juuri tämä jäykkyys on samaan aikaan Bitcoinin suurin vahvuus ja samalla sen kovimman kritiikin kohde.
Yhteisö nojaa jaollisuuteen
Kannattajat puolestaan muistuttavat usein jaollisuudesta. Kaksikymmentäyksi miljoonaa kolikkoa jakautuu 2,1 biljoonaan satoshiin. Tämä riittää kattamaan käytön lähes millä tahansa realistisella hintatasolla kryptomarkkinoilla, vaikka bitcoinin arvo nousisi vielä merkittävästi nykyisestä.
Ben-Sassonin vastaväite on kuitenkin osuva. Hänen mukaansa myös satoshit lähestyisivät nollaa, jos avainten katoaminen jatkuu loputtomiin. Tämä kehitys mitattaisiin kuitenkin vuosisadoissa, ei tavallisen sijoittajan kaupankäyntijaksoissa. Ero on siis enemmän teoreettinen kuin käytännöllinen lähivuosien kannalta.
Ehdotus sai myös kovaa vastustusta laajemmassa kryptoyhteisössä. Monet käyttäjät totesivat some-keskusteluissa, että Bitcoinin koko arvolupaus rakentuu juuri ennustettavan niukkuuden varaan. Heidän mukaansa pienikin muutos tarjontasääntöihin voisi avata oven suuremmille muutoksille tulevaisuudessa. Näin ollen kyse ei heidän mielestään ole vain teknisestä yksityiskohdasta, vaan koko protokollan identiteetistä.
Mitä Bitcoinin 21 miljoonan raja tarkoittaa sijoittajalle
Keskuspankit säätävät rahapolitiikkaa jatkuvasti talouden tilanteen mukaan. Bitcoinin koodiin kirjoitettu niukkuus taas on pysynyt koskemattomana sen koko historian ajan. Juuri tämä ero selittää, miksi Bitcoinin 21 miljoonan raja on ollut yksi tärkeimmistä syistä pitää verkkoa perinteisestä rahajärjestelmästä riippumattomana omaisuuseränä.
Ben-Sassonin puheenvuoro tuskin muuttaa Bitcoinin sääntöjä lähiaikoina. Se pakottaa silti yhteisön pohtimaan uudelleen, mistä verkon arvolupaus lopulta koostuu. Kannattaa siis seurata, miten louhijoiden tulorakenne kehittyy seuraavien puolitusten myötä lähivuosina. Se voi osoittautua paljon konkreettisemmaksi ja kiireellisemmäksi kysymykseksi kuin teoreettinen keskustelu tarjontakaton muuttamisesta.
