Yksi lompakko, noin 12 000 dollaria ja kuukausi aikaa. Sillä yhdistelmällä Solana-botti paisutti Raydiumin volyymia 1,4 miljardilla dollarilla, kertoo lohkoketjuanalytiikkaan erikoistunut Bitquery. Summa vastaa lähes neljännestä koko kaupankäyntisegmentistä. Siksi moni joutuu nyt kysymään, kuinka paljon hajautettujen pörssien luvuista on oikeaa kauppaa.
Näin Solana-botti paisutti Raydiumin volyymia
Bitquery julkaisi selvityksensä 21. lokakuuta. Sen mukaan yksi lompakko vastasi 22,7 prosentista kaupasta, joka kulki Raydiumin CLMM-altaiden kautta 21.9. ja 20.10. välisenä aikana. Koko segmentin volyymi oli samalla jaksolla 6,17 miljardia dollaria. Raydium on yksi Solana-verkon tunnetuimmista hajautetuista pörsseistä, joten tapaus koskettaa laajaa käyttäjäjoukkoa.
Lyhenne CLMM tulee sanoista concentrated liquidity market maker. Käytännössä keskitetyn likviditeetin malli antaa likviditeetin tarjoajan valita hintavälin, jolle hän sijoittaa varansa. Allas toimii tehokkaasti, kun hinta pysyy tällä välillä. Toisaalta sama rakenne tekee näkyvistä luvuista helposti harhaanjohtavia.
Selvitys löysi kaikkiaan 108 871 vaihtoa 438 altaasta. Monessa altaassa oli tokeneita, jotka matkivat tunnettuja kolikoita, kuten XRP:tä, Litecoinia, Moneroa ja Liskiä. Botti osti tokeneita ja myi ne lähes saman tien takaisin samaan altaaseen. Näin pieni pääoma kiersi uudelleen ja uudelleen, ja volyymia kertyi kuin liukuhihnalta.
Ilmiö ei sinänsä ole uusi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa viranomaiset nostivat vuonna 2024 syytteet markkinatakaajia vastaan, jotka myivät keinotekoista kaupankäyntiä palveluna. Tässä tapauksessa erottuu kuitenkin mittakaava. Kun Solana-botti paisutti Raydiumin volyymia, siihen riitti käytännössä yhden käytetyn auton hinta.
Yksi kauppa maksoi vain 1,13 dollaria
Hyvä esimerkki löytyy 20. lokakuuta. Silloin lompakko vaihtoi 11 102 USDC:tä tokeneihin altaassa, joka käytti Liskin LSK-tunnusta. Vain 22 sekuntia myöhemmin se myi tokenit takaisin 11 100,87 USDC:llä.
Tuloksena oli noin 22 200 dollaria näkyvää volyymia. Kustannus jäi silti 1,13 dollariin, kun verkkomaksuja ei lasketa mukaan. Selvitysjaksolla vastaavia edestakaisia kierroksia kertyi 22 685.
Laskutoimitus on armoton. Jos yksi kierros maksaa reilun dollarin, koko operaatio jää naurettavan halvaksi. Juuri siksi menetelmä houkuttelee niitä, jotka haluavat tokenin näyttävän suositulta.
Myös verkon rakenne auttaa. Solanassa transaktiot ovat nopeita ja edullisia, joten tuhansia kierroksia voi ajaa ilman suuria kuluja. Kun Solana-botti paisutti Raydiumin volyymia, juuri tämä edullisuus teki operaatiosta kannattavan. Samalla lavastettu kauppa sulautuu helposti tavalliseen kaupankäyntiin.
Miksi Solana-botti paisutti Raydiumin volyymia?
Pelkkä volyymi ei kuitenkaan ole koko tarina. Bitqueryn mukaan kymmenen lompakkoon kytkeytyvää allasta näytti DEXScreener-palvelussa yhteensä noin 5,93 miljardin dollarin likviditeettiä. Niissä oli silti vakaakolikkovarantoja vain 10 238 dollarin edestä.
Räikein esimerkki oli LSK-tunnusta käyttävä allas. Se näytti 579 miljoonan dollarin likviditeettiä, vaikka USDC:tä oli tarkasteluhetkellä noin 19 dollaria. Lukema syntyi lähes miljardista tokenista, joiden hinta oli noin 0,58 dollaria eli suunnilleen aidon Liskin kurssi.
Tällainen luku antaa väärän kuvan. Likviditeetti kertoo sijoittajalle, voiko hän myydä ison erän ilman, että hinta romahtaa. Todellisuudessa kauppa riippuu siitä, paljonko likviditeettiä on tarjolla nykyhinnalla. Jos sitä ei ole, iso myynti painaa hinnan hetkessä alas.
Syy jää arvailun varaan, sillä selvitys ei kerro, miksi Solana-botti paisutti Raydiumin volyymia. Yleensä paisutetut luvut saavat tokenin kuitenkin näyttämään vilkkaalta ja turvalliselta. Ne myös nostavat sen näkyvyyttä listoilla, joita moni sijoittaja selaa.
Hakutulokset johtivat väärien tokenien luo
Altaat erottuivat myös hakutuloksissa. Esimerkiksi DEXScreenerin XMR-haun kymmenestä kärkituloksesta seitsemän liittyi epäiltyyn ryhmään. Aitoa Moneroa etsivä sijoittaja saattoi siis päätyä samannimiseen tokeniin harhaanjohtavine lukuineen.
Hakujen merkitys on suuri, sillä ne näyttävät, mihin sijoittajien huomio kääntyy. Lisäksi Bitquery tunnisti 12 apulompakkoa, jotka tekivät yhteensä noin 1,25 miljoonaa vaihtoa tuhansissa altaissa. Ne vahvistivat kuvaa vilkkaasta kaupankäynnistä, vaikka ostajia ei juuri ollut.
Todellinen kiinnostus jäi silti olemattomaksi. Edellisellä viikolla ryhmän ulkopuolisia lompakoita kävi altaissa vain neljä. Niiden yhteenlasketut kaupat olivat noin 27 dollaria. Ero miljardiluokan volyymiin on siis käsittämätön.
Solana-botti paisutti Raydiumin volyymia, mutta kuka on takana?
Tekijä on yhä tuntematon. Bitquery yhdisti lompakot yhteisten altaiden, rahoituslähteiden ja suorien siirtojen perusteella. Selvitys ei kuitenkaan osoita sijoittajien tappioita, eikä se väitä Raydiumin tai lukuja näyttävien palveluiden olevan osallisina.
Tapaus jatkaa Bitqueryn syyskuista havaintoa. Silloin yhtiö löysi laajemmasta Solanan DEX-aineistosta 117,7 miljardin dollarin edestä kehämäistä tai bottimaista kaupankäyntiä. Nyt kuva tarkentui, sillä yksittäinen toimija pystyi ohjaamaan merkittävää osaa yhden pörssisegmentin luvuista.
Euroopassa vastaava toiminta osuu sääntelyyn. Joulukuun 2024 lopusta lähtien MiCA-asetus on kieltänyt kaupat, jotka antavat väärän kuvan kryptovaran kysynnästä, tarjonnasta tai hinnasta. Hajautetussa pörssissä nimettömän toimijan tunnistaminen on silti vaikeaa.
Onneksi varoitusmerkit ovat melko selviä. Ensinnäkin kannattaa verrata altaan näyttämää likviditeettiä sen todellisiin varantoihin. Toiseksi on hyvä katsoa, kuinka moni eri lompakko altaassa oikeasti käy kauppaa. Jos miljoonien volyymi syntyy kourallisesta osoitteita, kyse tuskin on aidosta kysynnästä.
Opetus on yksinkertainen: volyymi ja likviditeetti eivät yksin kerro, onko tokenin takana aitoa kysyntää. Tarkista aina tokenin sopimusosoite ja katso, montako erillistä ostajaa kaupoissa oikeasti on. Oletko itse törmännyt epäilyttävän näköisiin altaisiin Solanassa? Kerro, miten erotat aidon kaupan lavastetusta.
