Britannian pankit rajoittavat kryptosiirtoja niin laajasti, että asiakkaiden kärsivällisyys alkaa loppua. Kryptoalan etujärjestö Stand With Crypto keräsi 90 päivän aikana 10 092 valitusta estetyistä tai rajoitetuista siirroista kryptopörsseihin. Valitukset tulivat toukokuun ja elokuun välillä noin 9 800 ihmiseltä kaikista maan 650 vaalipiiristä. Lukema on hämmentävä maassa, joka haluaa profiloitua kryptoalan kansainväliseksi keskukseksi.
Ajoitus on osuva. Britannian finanssivalvoja FCA ottaa nimittäin parhaillaan vastaan toimilupahakemuksia, sillä uuden kryptosääntelyn hakuaika alkoi 30. syyskuuta ja päättyy 28. helmikuuta 2027. Itse sääntely astuu voimaan 25. lokakuuta 2027. Valtio rakentaa siis alalle selkeitä pelisääntöjä, mutta pankit pitävät samalla ovea puoliksi kiinni.
Poliittinen tahtotila on ollut selvä jo vuosia. Konservatiivihallitus lupasi tehdä maasta kryptokeskuksen Rishi Sunakin ollessa valtiovarainministeri, ja nykyinen työväenpuolueen hallitus on toistanut saman tavoitteen. Käytännössä Britannian pankit rajoittavat kryptosiirtoja kuitenkin edelleen omien linjaustensa mukaan. Juuri tämä ristiriita nousee raportissa esiin.
Britannian pankit rajoittavat kryptosiirtoja: luvut pankeittain
Eniten valituksia sai Lloyds Banking Group, johon kuuluvat myös Halifax ja Bank of Scotland. Sen osalle tuli 2 297 valitusta eli lähes 23 prosenttia kaikista. Toiseksi eniten kertyi Barclaysille, 1 569 kappaletta, ja kolmanneksi NatWest Groupille 1 278. Myös HSBC UK sai raportin mukaan yli tuhat valitusta.
Luvut eivät kuitenkaan ole tilastollisesti edustavia. Järjestö keräsi palautteen verkkotyökalulla ihmisiltä, jotka halusivat itse osallistua, eikä tuloksia ole suhteutettu pankkien asiakasmääriin. Siksi suuri määrä ei kerro suoraan, että juuri tämä pankki olisi muita tiukempi. Isoilla pankeilla on yksinkertaisesti eniten asiakkaita.
Miksi Britannian pankit rajoittavat kryptosiirtoja?
Pankeilla on toki perusteensa. Kryptosiirtoihin liittyy huijauksia, petoksia ja rahanpesun riskiä, ja pankin on lain mukaan tunnettava asiakkaansa. Sama velvoite on myös Suomessa, jossa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen nojaa rahanpesulakiin ja EU:n sääntelyyn. Barclays puolestaan kertoi Decryptille, että asiakkaiden varojen suojaaminen on sille kaikkein tärkeintä.
Stand With Crypto katsoo silti, että koko alaa koskevat kiellot menevät kohtuullisen riskienhallinnan yli. Järjestön mielestä pankin pitäisi arvioida yksittäisiä asiakkaita ja siirtoja eikä kokonaista toimialaa. Coinbasen Euroopan sääntelyjohtaja Katie Harries sanoi CoinDeskille saman suoraan. Hänen mukaansa Britannian pankit rajoittavat kryptosiirtoja tavalla, joka tukahduttaa koko sektorin.
Julkiset säännöt ja arki eivät kohtaa
Kiinnostavin havainto liittyy pankkien omiin ilmoituksiin. Lloydsilla ei järjestön mukaan ollut 28. elokuuta julkista linjausta, joka rajoittaisi kryptosiirtoja. Silti se johti valitustilastoa. Lisäksi listalla oli Revolut, vaikka sen sovelluksessa voi ostaa kryptoja suoraan.
Osa pankeista kertoo rajoistaan avoimesti. Esimerkiksi Barclays ja HSBC UK sallivat kryptopörssiin enintään 2 500 puntaa kerralla ja 10 000 puntaa 30 päivässä. Monzon katto on vastaavasti 5 000 puntaa kuukaudessa. Starling, TSB, Chase UK, Metro Bank, Virgin Money ja Co-operative Bank estävät siirrot kokonaan.
Valituksista 61 prosenttia koski pankkeja, joilla on julkiset rajat. Pankit ilman julkista linjausta keräsivät 28 prosenttia, ja täyskieltoon liittyi alle kymmenesosa. Asiakkaan näkökulmasta tilanne on hankala, koska pankkia vaihtamalla ei voi olla varma, että siirrot alkavat toimia. Järjestön mukaan tämä herättää kysymyksiä myös pankkien velvollisuudesta antaa asiakkaille selkeää tietoa.
Britannian pankit rajoittavat kryptosiirtoja, vaikka sääntely etenee
Harriesin mukaan pankkisiirto on monelle asiakkaalle tärkein tapa tallettaa rahaa pörssiin. Hän viittasi myös UK Cryptoasset Business Councilin selvitykseen. Sen mukaan 40 prosenttia siirroista FCA:n rekisteröimiin pörsseihin jäi pankin pysäyttämäksi tai viivästyi edellisen vuoden aikana. Lisäksi 70 prosenttia pörsseistä koki pankkien asenteen aiempaa vihamielisemmäksi.
Järjestö ehdottaa ratkaisuksi kahta asiaa. Ensinnäkin pankkien pitäisi kertoa rajoituksistaan selkeästi. Toiseksi asiakkailla pitäisi olla toimiva tapa riitauttaa estetty siirto. Niin kauan kuin Britannian pankit rajoittavat kryptosiirtoja ilman avoimia perusteita, pankin valinta on arvailua.
Mitä tämä kertoo suomalaiselle sijoittajalle?
Suomessa lähtötilanne on toinen, koska EU:n MiCA-sääntely on jo voimassa. Heinäkuun alusta lähtien pörssit ovat tarvinneet toimiluvan, ja ulkomaisetkin toimijat hakevat nyt MiCA-luvan jostain ETA-maasta. Luvallinen pörssi ei kuitenkaan takaa, että oma pankki päästää siirron läpi ongelmitta. Lupa tuo pörssille valvonnan, mutta pankin oma riskiarvio on aina erillinen asia.
Toisaalta eurooppalaiset pankit lähestyvät kryptoa nyt myös toisesta suunnasta. Esimerkiksi 37 pankin yhteinen hanke sai hiljattain toimiluvan euromääräiselle vakaalle kolikolle. Pankit eivät siis vastusta kryptoa periaatteessa, vaan haluavat pitää sen omissa käsissään. Britannian esimerkki näyttää, kuinka paljon pankkien asenne lopulta ratkaisee.
Käytännön neuvo on yksinkertainen. Jos aiot siirtää rahaa pörssiin, tarkista ensin oman pankkisi ehdot ja mahdolliset siirtorajat. Pidä myös kuitit ja pörssin tiedot tallessa, sillä niiden avulla estetyn maksun selvittäminen on nopeampaa. Jos siirto pysähtyy, pyydä pankilta syy kirjallisesti ja kysy, miten päätöksen voi riitauttaa.
Onko oma pankkisi joskus pysäyttänyt siirron kryptopörssiin? Kerro kokemuksistasi kommenteissa, sillä niiden avulla näemme, onko Suomessa samanlaista kitkaa kuin Britanniassa.
