Bitcoinista on kuullut jo lähes jokainen. Se on digitaalinen valuutta, jota kukaan pankki tai valtio ei hallitse, ja rahaa voi lähettää suoraan toiselle ilman välikäsiä. Mutta Bitcoinin lohkoketju on rakennettu yhtä tehtävää varten: arvon siirtoon. Se ei pyöritä monimutkaisia sovelluksia eikä ymmärrä, mitä maailmassa tapahtuu sen ulkopuolella.
Tähän aukkoon on syntynyt Flare. Se on lohkoketju, joka on suunniteltu erityisesti datan käsittelyyn. Flare pystyy tuomaan reaaliaikaista tietoa, kuten hintoja, säätietoja ja jopa urheilutuloksia, suoraan ketjulle niin, että hajautetut sovellukset voivat reagoida oikeisiin tapahtumiin. Käytännössä Flare toimii siltana perinteisen maailman ja lohkoketjujen välillä.
Miten Flare tekee tämän mahdolliseksi
Flaren ytimessä on oraakkeleita, eli palveluita, jotka syöttävät ulkoista dataa lohkoketjulle. Koska nämä oraakkelit on rakennettu suoraan verkon sisään, tieto pysyy hajautettuna ja vaikeasti peukaloitavana. Kolmansiin osapuoliin ei tarvitse luottaa samalla tavalla kuin monissa muissa ketjuissa. Flaren kehittäjädokumentaatio kuvaa tarkemmin, miten verkko on rakennettu EVM-yhteensopivaksi ja mitä eri verkkotasoja (mainnet, testnet) on käytössä.
Ajattele Flarea digitaalisena kaupunkina. Sen perusta nojaa hajautukseen, aivan kuten Bitcoinillakin, mutta itse lohkoketju toimii ikään kuin kaupunkina, jonka kadut ovat täynnä erilaisia sovelluksia ja palveluita. Niiden kautta voidaan esimerkiksi lainata, käydä kauppaa ja hoitaa monenlaisia rahoitukseen liittyviä toimintoja. Kaiken taustalla toimivat älysopimukset eli koodiin kirjoitetut säännöt, jotka suorittavat tehtävän automaattisesti, kun ennalta määritetyt ehdot täyttyvät. Toimintaperiaate on vähän kuin automaatilla: asetat rahat sisään, valitset haluamasi tuotteen ja saat sen ulos – ilman, että ihmisen tarvitsee puuttua prosessiin.
FLR-token: mihin sitä oikeasti käytetään
FLR on tämän digitaalisen kaupungin oma valuutta, ja se pitää verkon pyörimässä kolmella tavalla.
- Sillä maksetaan transaktiomaksut verkossa.
- Sitä voi delegoida tai stakata Flare-portaalin kautta, jolloin tokenit lukitaan tietyksi ajaksi ja niistä saa palkkioita, suunnilleen samaan tapaan kuin määräaikaistalletuksesta saa korkoa.
- Sillä äänestetään verkon tulevaisuudesta.
Tämä kolmijako on syytä muistaa, kun arvioi, mitä FLR:n omistaminen käytännössä tarkoittaa. Se ei ole pelkkä spekulatiivinen kolikko, vaan osa verkon toimintalogiikkaa. Jos vertailukohtaa hakee muista suurista verkoista, ETH ja BNB toimivat omissa ekosysteemeissään samalla periaatteella, vaikka tekniset toteutukset eroavat.
DeFi Flaren päällä, mistä puhutaan kun sanotaan hajautettu rahoitus
DeFi tarkoittaa pankkimaisia palveluita, kuten lainausta, luotonantoa ja kaupankäyntiä, jotka toimivat ilman perinteistä pankkia. Ajatus on ratkaista tavallisen pankkijärjestelmän ongelmia: lähes 1,4 miljardilla aikuisella maailmassa ei ole pankkitiliä, ja moni ei koskaan pääse lainaa hakemaan sijainnin, henkilöllisyystodistusten tai lähipankin puutteen takia. DeFi on periaatteessa avoin kaikille, joilla on nettiyhteys. Jos DeFi-käsitteet tuntuvat vielä vierailta, kannattaa aloittaa oppimisosiostamme, josta löytyy lisää perusteita.
Flaren päälle on rakennettu jo useita tunnettuja DeFi-sovelluksia. Kinetic hoitaa lainausta ja luotonantoa, SparkDEX ja Enosys keskittyvät kaupankäyntiin, Sceptre tarjoaa likvidiä stakingia, Clearpool tuottaa stablecoin-tuottoa ja RainDEX automatisoi kaupankäyntiä. Yhteensä nämä muodostavat ekosysteemin, joka nojaa Flaren reaaliaikaiseen dataan. Jos kryptovaluutan vaihtaminen toiseen on jo ennestään tuttua, lue täältä, miten se käytännössä eroaa DeFi-kaupankäynnistä.
FAssets ja FXRP: kun XRP saa DeFi-ominaisuudet
Yksi Flaren mielenkiintoisimmista ominaisuuksista on FAssets. Sen avulla tokenit, joita ei alun perin ole rakennettu DeFi-käyttöön, kuten XRP tai Dogecoin, saadaan mukaan hajautettuun rahoitukseen. XRP:n omistaja voi luoda FXRP:n, joka vastaa arvoltaan yhtä yhteen alkuperäistä tokenia, ja käyttää sitä sen jälkeen lainaamiseen, kaupankäyntiin tai tuoton hakemiseen Flaren ekosysteemissä.
Stablecoinit ovat toinen luonteva sisäänheittopiste DeFiin. Ne on sidottu esimerkiksi dollarin arvoon, joten hintaheilunta jää pois yhtälöstä. Markkinoilla liikkuu tällä hetkellä lähes 250 miljardin dollarin edestä stablecoineja, ja suosituin niistä, USDT, kattaa noin 140 miljardia. Sen uudempi versio USDT0 on kasvattanut suosiotaan myös Flarella, ja monet DeFi-sovellukset maksavat korkoa, kun sitä tallettaa. Olemme kirjoittaneet aiemmin siitä, miten euro-stablecoinien markkina on kasvanut MiCA-sääntelyn myötä, jos sääntelypuoli kiinnostaa tarkemmin.
Miten pääset alkuun?
Ennen kuin voit käyttää mitään edellä mainituista palveluista, tarvitset kryptolompakon. Lompakko on työkalu kryptovarojen säilyttämiseen, lähettämiseen ja vastaanottamiseen, ja se toimii pääsylippunasi lohkoketjumaailmaan. Flaren viralliselta lompakkosivulta löydät ajantasaisen listan tuetuista lompakoista – käytännössä mikä tahansa EVM-yhteensopiva lompakko toimii verkossa.
Flarelle on kehitetty myös oma lompakko, Luminite. Saat sen käyttöön parissa minuutissa sosiaalisen median tililläsi tai passkey-tunnisteella, ilman että sinun tarvitsee heti perehtyä palautuslauseisiin (seed phrase).
Kun lompakkosi on valmis, sinne tulee siirtää varoja. Tämä onnistuu niin sanotun onrampin eli maksuväylän kautta, jolla muutat tavallista rahaa kryptovaluutaksi. Moni lompakko tukee tätä suoraan sovelluksessa, joten voit ostaa kryptoja kätevästi pankkikortilla tai tilisiirrolla.
Muista riskit ja sääntely
DeFi-tokenit ja stablecoinit kantavat mukanaan omat riskinsä, aivan kuten mikä tahansa muu kryptosijoitus. Tuotto ei ole koskaan taattu, ja älysopimuksissa voi olla haavoittuvuuksia siinä missä missä tahansa ohjelmistossa. Suomessa kryptovarojen omistamista ja verotusta koskevat omat sääntönsä, joista voit lukea lisää kryptovaluuttojen sääntelystä Suomessa kertovasta oppaastamme. Tutustu aina kyseisen palvelun riskikuvaukseen ennen kuin siirrät sinne varoja, äläkä koskaan sijoita enempää kuin olet valmis menettämään.
Flare on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan lohkoketjut ovat menossa: yhä enemmän dataa, yhä enemmän yhteensopivuutta eri verkkojen välillä, ja yhä matalampi kynnys päästä mukaan. Jos haluat syventyä muihin verkkoihin ja käsitteisiin, koko oppimisosiomme on hyvä lähtökohta jatkoon.
